Korkeakoulujen hakijamarkkinointi on käynyt jälleen vilkkaana keväällä, kun oppilaitokset ovat kilpailleet hakijoista. Totuuden hetki koittaa jälleen kesällä, kun hakijat saavat tulokset ja tekevät päätöksiään opiskelupaikan vastaanottamisen suhteen. Päätös on merkittävä niin opiskelijalle itselleen, oppilaitokselle kuin kohdekaupungille.
Opiskelupaikan sijainti ja kaupunki itsessään on merkittävä opiskelupaikan valintaan vaikuttava tekijä. Muita tekijöitä ovat muun muassa opiskeltava ala, alan työllisyysnäkymät, alan palkkataso, kaverit sekä oppilaitoksen maine.
Päätimme tässä Käpyjä-tekstissä keskittyä pohtimaan, minkälainen on hyvä opiskelukaupunki hakijan näkökulmasta. Innoituksen pohdintaan saimme tuoreesta Studentumin julkaisemasta Paras opiskelukaupunki -listauksesta.
Hyvä opiskelukaupunki on…?
...hyvin haastava määrittää ja selvittää.
Studentum oli yrittänyt ratkaista tätä yhtälöä määrällisin menetelmin. Listaus oli laadittu mittaamalla seitsemää osa-aluetta, jotka olivat valikoituneet tärkeimmiksi opiskelukaupungin ominaisuuksiksi Studentumin sivustokävijöiden aikaisemmassa kyselyssä. Kävijät laittoivat osa-alueet myös tärkeysjärjestykseen:
- Oppilaitosten ja opiskelun taso
- Opiskelijaelämä
- Vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen määrä
- Liikenneyhteydet kaupungissa
- Työllistymismahdollisuudet opintojen jälkeen
- Mahdollisuus jatko-opiskeluun
- Työharjoittelupaikat
Tämän jälkeen Studentum oli määrittänyt itse osa-alueille mittariston. Opiskelijaelämää mitattiin esimerkiksi opiskelijajärjestöjen määrällä, asuntojen määrää vapaiden vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen (niistä kaupungeista, joista saivat tiedot) kokonaismäärällä. Liikenneyhteyksien toimivuutta arvotettiin laskemalla bussilinjojen kokonaismäärä.
Tulokset pisteytettiin ja niille annettiin painotettu arvo tärkeysjärjestyksen perusteella.
Määrällinen ja suppea mittaristo yksinkertaistaa opiskelukaupungin olemuksen
Rankingissa pärjäsi parhaiten, jos kaupunki oli iso ja siellä oli korkeakoulu. Listauksesta voi tarkastella, missä kaupungissa on absoluuttisesti eniten mahdollisuuksia ja valinnanvaraa. Koska laadullisia ja yksilöllisiä tekijöitä ei kuitenkaan huomioitu, parhaan opiskelukaupungin kruunu jää himmeäksi. Virkeänä ja yhteisöllisenä opiskelukaupunkina tunnettu Vaasa jäi selvityksessä esimerkiksi sijalle 13 Lahden ja Mikkelin väliin. Helsinki sai odotetusti kaikista osa-alueista täydet pisteet.
Lähtötilanne, toiveet ja odotukset vaikuttavat siihen, mikä on hyvä opiskelukaupunki
Kokemukseen hyvästä opiskelukaupungista vaikuttavat määrällisesti mitattavien asioiden lisäksi monet laadulliset tekijät, kuten kaupungin ilmapiiri ja kaupunkirakenne sekä tietenkin hakijan omat mieltymykset ja toiveet.
Esimerkiksi lukiosta korkeakouluun saapuvalla henkilöllä on hyvin todennäköisesti erilaiset tarpeet kuin omaa osaamistaan täydentävällä perheen isällä tai -äidillä.
Mikäli arvostaa aktiivista opiskelijaelämää, on hyödyllistä selvittää esimerkiksi, minkälaista toimintaa oman oppiaineen ainejärjestöt järjestävät eri kaupungeissa sekä miten kaupungissa suhtaudutaan opiskelijoihin yleisesti. Onko soveliasta kävellä keskustassa opiskelijahaalarit jalassa, miten suuri osa kaupungissa asuvista on opiskelijoita ja minkälaiseksi opiskelijakulttuuria luonnehditaan kaupungissa?
Kampuksen sijaintiin suhteessa kaupungin keskustaan ja opiskelija-asuntoihin on myös hyvä tutustua kaupunkikohtaisesti. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Joensuussa pyörällä liikkuminen on järkevin tapa siirtyä paikasta toiseen sillä etäisyydet ovat niin pienet näiden kolmen lokaation välillä. Tällöin julkista liikennettä tarvitaan hyvin harvoin.
Hakijan työkalupakki itselleen sopivan opiskelukaupungin selvittämiseksi.
Hyvä opiskelukaupunki onkin monen tekijän summa. Omaa, itselle parasta opiskelukaupunkia valitessa on hyvä pohtia myös seuraavia kysymyksiä:
- Mieti, mitä sinä odotat ja haluat opiskelukaupungilta ja opiskelijaelämältä.
- Minkälaista opiskelijaelämää haluat elää? Haluatko osallistua aktiivisesti tapahtumiin vai suorittaa opinnot nopeasti purkkiin? Minkälaisia suunnitelmia sinulla on työllistymiseen? Miten etä- ja lähiopiskelu on järjestetty?
- Mitä alaa haluat opiskella? Onko jokin kaupunki erityisen tunnettu kyseisellä alalla siitä opiskelukaupunkina (esim. teknillisen alan opiskelussa ja Hervanta Tampereella & Otaniemi Espoossa.)
- Kysy kokemuksia tutuilta, jotka ovat opiskelleet ja asuneet kyseisessä kaupungissa. Mitä asioita he korostavat kaupungissa?
- Tutustu oman oppiaineen ainejärjestön tai killan toimintaan (nettisivut, some) eri kaupungeissa. Minkälaisia tapahtumia he järjestävät, minkälainen fiilis heidän toiminnasta välittyy, haluaisitko itse osallistua heidän tapahtumiin?
- Tutustu korkeakoulun opiskelija- ja alumnitarinoihin ja selvitä, minkälaisia polkuja ihmisillä on ollut opintoihin, opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen.
- Tutustu kaupungin hakijoille ja opiskelijoille suunnattuun viestintään: miten opiskelijoihin suhtaudutaan ja minkälaisia palveluja on saatavilla.
- Tutustu tarjolla oleviin opiskelija-asuntoihin, katso kartasta etäisyys kampukselle ja selvitä kokemuksia eri asuinalueista korkeakoulujen opiskelijalähettiläiltä, asuntojen tarjoajilta tai tutuilta.
Kun kilpailu näkyvyydestä, hakijoista ja tulevaisuuden työvoimasta käy yhä kuumempana, on hyvä muistaa, että lopulta hakijoiden houkuttelussa hyvien kysymysten esittäminen auttaa vähintäänkin yhtä paljon kuin suorien vastausten antaminen. Tällöin hakija itse saa määritellä, mikä on hyvää juuri hänelle.
