Mitä hyvää ja mitä kehityskohteita opiskelijat näkevät omassa opiskelijakaupungissaan? Tätä asiaa me Männikkömetsän väki olemme selvittäneet useissa kaupungeissa. Poikkeuksetta  opiskelijat ovat olleet todella otettuja, kun heiltä on kysytty näkemyksiä kaupunkinsa kehittämiseksi. Miksi näin, ja mistä se kertoo?

Viimeisten vuosien aikana olemme olleet tekemässä useassa kaupungissa veto- ja pitovoiman lisäämiseen tähtääviä selvityksiä, joissa on tiedusteltu opiskelijoilta näkemyksiä opiskelijan arjelle tärkeistä teemoista. Tietoa on kerätty muun muassa asumisesta, työ- ja harrastusmahdollisuuksista, liikkumisesta sekä kansainvälisyydestä. Opiskelijat ovat voineet antaa näkemyksiään kaupungin nykytilasta ja kertoa, miten kehittäisivät kaupunkia.

Tässä jutussa en kuitenkaan halua puhua selvitysten tuloksista tai metodeista, vaan opiskelijoiden reaktiosta osallistamiseen. Se on nimittäin ollut todella positiivinen kaikkialla. Laatimiimme kyselyihin on tullut tuhansia vastauksia opiskelijoilta, ja myös järjestämissämme työpajoissa keskustelu on ollut vilkasta. Erityisesti kansainväliset opiskelijat ovat olleet aktiivisia vastaamaan kyselyyn ja osallistumaan työpajoihin.

Näin lukuvuoden käynnistyessä olen pohtinut syytä tähän aktiivisuuteen. Onko viestintämme onnistunut? Vai onko syynä hienot palkinnot, joita olemme arponeet kyselyn vastaajien kesken? Ehkäpä, mutta luulen, että oman opiskelukaupungin kehittäminen yksinkertaisesti koetaan merkityksellisenä asiana.

Millaiset mahdollisuudet opiskelijoilla on vaikuttaa oman kaupunkinsa kehitykseen?

Opiskelijat ovat elintärkeä asukasryhmä kaikissa korkeakoulukaupungeissa, mutta moni opiskelija elää – vain hieman kärjistäen sanottuna – rinnakkaistodellisuudessa. He asuvat opiskelija-asunnoissa, opiskelevat toisten opiskelijoiden kanssa, ruokailevat opiskelijaravintolassa, saavat terveyspalvelunsa YTHS:ltä, käyvät opiskelijatapahtumissa ja hyödyntävät korkeakoululiikunnan palveluita. Kosketuspisteet kaupunkiin ja sen palveluihin ovat vähäisiä tai ainakin epäsuoria.

Tällaisista lähtökohdista on vaikea vaikuttaa kaupungin kehitykseen, vaikka halua olisi. Harva opiskelija tuntee päätöksenteon kanavia tai tietää mihin palautetta voi antaa. Sitten sen kerran kun opiskelijasähköpostiin kilahtaa mahdollisuus vaikuttaa oman kaupungin kehitykseen tulee, siihen on helppo tarttua.  

Opiskelijat haluavat tulla kuulluksi

Opiskelijat siis selvästi arvostavat, kun heidän mielipidettään kysytään heille tärkeissä asioissa. Selvityksessämme opiskelijoiden vastaukset ovat olleet ajatuksia herättäviä ja ovat tuoneet käytännön työkaluja ja näkemystä kaupungin kehittämiseen. Tätä siis kannattaa tehdä lisää!

Yksi haaste opiskelijoiden osallistamisessa on se, että opiskelijat ovat tulevaisuudessa yhä moninaisempi joukko. Vain muutama asia mainitakseni: kv-opiskelijoiden määrä kasvaa, moni aloittaa opinnot vasta yli 25-vuotiaana, perheellisiä opiskelijoita on paljon. Osallistamisen tulisi olla jatkuvaa, monipuolista ja sitä tulisi tehdä opiskelijat tavoittavissa kanavissa. Yhteistyötä siis tarvitaan kaupungin toimijoiden, oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen välillä.

Käytännön keinoja opiskelijoiden osallistamiseksi kaupungin kehittämiseen

Selvityksiä laatiessa olen itse pohtinut, miten kaupungit voisivat jatkossa osallistaa opiskelijoitaan yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin. Yhteistyö ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa on toki jatkossakin tärkeää, mutta näidenkin selvitysten perusteella on selvää, että muitakin tapoja toivotaan. Löytyisikö näistä sopivia keinoja?

• Opiskelijakaupunki-selvitykset | kuinka opiskelijaystävällinen kaupunki on, ja mitä kaupungissa voitaisiin tehdä paremmin? Tämä toteuttamamme laaja-alainen selvitys kokoaa tietoa opiskelijan arjelle tärkeimmistä teemoista  (mm. asuminen, työllistyminen, liikkuminen, yhteisöllisyys ja kansainvälisyys) on toiminut kehittämisen vauhdittajana jo useassa kaupungissa. Selvitys on hyvä uusia 2–3 vuoden välein, jotta kehitystä voidaan seurata.

• Opiskelijapaneelit | kootaan “riviopiskelijoista” koostuva pienehkö ryhmä, jota voidaan kuulla säännöllisesti esimerkiksi neljä kertaa vuodessa. Erittäin hyvä keino kerätä opiskelijoiden näkemyksiä jostain tietystä aiheesta, kuten kaupungin viestinnän tavoittavuudesta vaikkapa liikunta- ja kulttuuripalveluiden kehittämisestä. Pieni palkkio on paikallaan osallistuville opiskelijoille.

• Yhteistyö oppilaitosten kanssa | seuraavaksi hieman abstraktimpi asia, mutta silti tärkeä. Oppilaitokset tekevät opiskelijoilleen monipuolisia kyselyitä. Onko niiden kautta jo olemassa olevaa tietoa, joka voisi kiinnostaa kaupunkia? Tai voiko kyselyihin lisätä osion, jonka kysymykset liittyvät nimenomaan kaupungin kehittämiseen?

• Jalkautuminen kampuksille | kaupungin työntekijät jalkautuvat kampuksille kertomaan kaupungin palveluista. Esimerkiksi työllisyyspalveluiden toiminta kiinnostaisi loppuvaiheen opiskelijoita, ja moni kv-opiskelija toivoisi näkevänsä kampuksella suomen kielen oppimiseen liittyviä palveluita. Opiskelijoiden yleinen toive on, että kaupunki ja sen palvelut näkysivät vahvemmin opiskelijoiden arjessa.

• Jalkautuminen opiskelijatapahtumiin | lukukauden alun isot opiskelijatapahtumat ovat erinomainen tapa tavoittaa suuri joukko opiskelijoita. Asia- ja hupitapahtumien joukosta löytyy varmasti kaikille sopiva tapahtuma, jossa vierailla.

• Vierailut opiskelijajärjestöjen tiloissa | voisiko kaupunki tuoda toimintaansa lähemmäksi opiskelijoita vierailemalla esimerkiksi ainejärjestöjen tai opiskelijakuntien tiloissa? Kuppi kahvia näiden aktiivisten opiskelijoiden kanssa tuo taatusti kaupunkia lähemmäs opiskelijoita, ja herättää uusia ajatuksia omaan työhön.  

Me Männikkömetsässä haluamme olla kehittämässä opiskelijakaupungeista houkuttelevia ja pitovoimaisia. Työtä teemme opiskelijalähtöisesti, sillä opiskelijat itse ovat parhaita kertomaan, miten kehittäisivät kaupunkiaan. Tiedätkö sinä, millaisia tarpeita kaupungissasi on kuulla ja osallistaa opiskelijoita? Laita viestiä, niin sovitaan etäkahvit!