Seminaareissa onnistuneiden kokeilujen case-esittelyt jäävät usein hyvin pintapuolisiksi ja kahdenvälisiä keskusteluja eri kaupungin asiantuntijoiden välillä käydään käsitykseni mukaan varsin vähän. Tämän takia harmittavan usein saman ongelman parissa painitaan yksin samaan aikaan useassa eri kaupungissa. Tämä aiheuttaa tehottomuutta ja hidastaa kehitystoimenpiteitä – mikä neuvoksi? Siihen otetaan kantaa tuoreessa Kävyssä, antoisia lukuhetkiä!
Olen tuumaillut otsikon mukaista kysymystä useasti viimeisten kuukausien aikana. Kysymys nousee mieleen monessa muussakin yhteydessä, mutta erityisesti se on mietityttänyt minua kansainvälisyyden ja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisen edistämisen yhteydessä. Kansainvälisyyteen liittyvissä kysymyksissä kun olisi helppoa tehdä yhteistyötä ja jakaa toimivia käytänteitä yli kaupunki- ja organisaatiorajojen, sillä kaikilla olisi vain voitettavaa. Näin ei kuitenkaan juuri tapahdu.
Oma tuntuma ulkopuolisen silmin on se, että monesti pyörää lähdetään keksimään itse alusta alkaen. Erityisesti verrokkiorganisaatioiden edustajien tapaaminen hyvien käytänteiden vaihtamiseksi kahdenvälisissä tapaamisissa tuntuu olevan harmillisen vähäistä. Yhtenä perusteluna tälle olen kuullut, ettei sidosryhmien tapaamiseen ole ajallisia resursseja.
Uskallan kuitenkin sanoa, että 5-10 konkretiaan ja avoimiin kysymyksiin pureutuvaa 45 minuutin sidosryhmätapaamista maksaisi niihin käytetyn ajan moninkertaisesti takaisin. Tapaamisissa olisi mahdollista kuulla ratkaisuista, joihin ei törmää helposti julkisissa kanavissa tai kysyä tarkentavia kysymyksiä, miten jokin asia on saatu käytännössä ideasta toteutukseen. Sidosryhmäkierroksen jälkeen voisi priorisoida kerätyt käytänteet ja lähteä soveltamaan relevanteimpia omaan toimintaympäristöön.
Ratkaisuja, joita toivoisi monistettavan muihin kaupunkeihin
Seuraavaksi ajattelin nostaa kolme omasta mielestä jokaiseen korkeakoulukaupunkiin soveltuvaa ratkaisua, jotka eivät kuitenkaan ole vielä kovin laajasti käytössä. Ratkaisut ovat varsin ketteriä toteuttaa ja edistävät tehokkaasti kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumista ja työllistymistä Suomeen.
Työelämäsuomen sivuainekokonaisuus & Oulun yliopisto
Oulun yliopistossa on mahdollista suorittaa 15 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus työsuomesta. Kokonaisuuden aikana tutustutaan mm. suomalaiseen viestintäkulttuuriin ja -tyyleihin, perehdytään oman alan kirjalliseen ja suulliseen ilmaisuun sekä tehdään harjoittelu suomalaisessa työyhteisössä. Kokonaisuuden tarkka kuvaus löytyy täältä.
Suomen kielen hallitseminen lisää merkittävästi kansainvälisen opiskelijan työllistymismahdollisuuksia, joten siksi työelämäsuomen opiskelu on korvaamattoman arvokasta. Sivuainekokonaisuus edistää myös opintoja, mikä auttaa tiukassa valmistumisaikataulussa pysymistä (vrt. kansalaisopiston kurssit tms.). Kurssikuvaus haltuun, soittoa Ouluun ja oma kurssipaletti kasaukseen!
Haalarishow & Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Sammakko
Aine- ja opiskelijajärjestöt jäävät harmittavan monelle kansainväliselle opiskelijalle etäiseksi. Satakunnassa asia on ratkaistu järjestämällä lukuvuoden alussa Haalarishow kampuksella. Kaikki opiskelijajärjestöt ovat omilla ständeillään esittelemässä toimintaansa ja haalareitaan. Kv-tuutorit vievät ohjatusti omat tuutoroitavat oikean järjestön pisteelle ja kaikki halukkaat saavat tilata omat haalarit heti lukuvuoden alussa. Näin he pääsevät tasavertaisesti mukaan opiskelijayhteisöön, tutustuvat samalla järjestötoimintaan ja -toimijoihin. Tämän jälkeen ei pitäisi enää olla epäselvää, minkä järjestön tapahtumiin voi osallistua!
Buddy program & Vaasa
Vaasassa sekä yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen opiskelijoiden ainejärjestö Tutilla että korkeakouluyhteisön koordinoimassa hankkeessa tarjotaan kansainvälisille opiskelijoille paikallista kaveria, jonka kanssa voi tutustua suomalaiseen ja paikalliseen kulttuuriin. Ainejärjestötasolla buddy program toimii siten, että suomalainen ja kansainvälinen opiskelija voivat keskenään sopia yhteisiä aktiviteetteja tai osallistua yhdessä yksittäisiin tapahtumiin, mikä madaltaa osallistumisen kynnystä erityisesti tuutoroinnin päätyttyä.
Vastaava konsepti järjestetään korkeakouluyhteisössä hankkeen voimin, jossa koordinoidaan ryhmämuotoista toimintaa. Neljän hengen ryhmissä on sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita, jotka sitoutuvat tekemään kolme erilaista aktiviteettia yhdessä. Tämän lisäksi ohjelmassa mukana olevilla on muutamia yhteisiä tapaamisia.
Buddy programin vahvuudeksi näen itse sen, että se edistää sekä suomalaisten kotikansainvälistymistä että tukee kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista. Lisäksi se on osallistujien kesken pidetty konsepti ja kustannustehokas ratkaisu.
Ajankohtaisia teemoja, joissa ratkaisuja tulisi miettiä yhdessä ja jakaa hyviä olemassa olevia käytänteitä
Viime aikoina olen törmännyt kahteen ajankohtaiseen teemaan, joita monessa eri kaupungissa ja korkeakouluyhteisössä mietitään aktiivisesti. Toivoisin näissä teemoissa yhteistä pohdintaa, jotta meillä ei ole jälleen 10 samaa versiota itsenäisesti työstettynä.
- Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatioprosessin kehittäminen
- Ylioppilas- ja opiskelijakuntien hallitustoiminnan kansainvälistäminen
Alla lyhyet kuvaukset miksi ja mitkä kysymykset puhututtavat eri tahoja.
Kansainvälisten opiskelijoiden orientaatioprosessin kehittäminen
Tällä hetkellä moni kansainvälinen opiskelija joutuu hyvin todennäköisesti aloittamaan syksyllä opintonsa etänä, koska oleskelulupaprosessit venyvät EU ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta kasvaneiden hakijamäärien johdosta. Ajankohtaiseksi kysymykseksi nousee orientaation ja tuutoroinnin järjestäminen hybridinä. Ylipäätään orientaatioprosessia tulisi kehittää entisestään jokaisessa kaupungissa, jotta suomalaiset ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat tutustuisivat keskenään nykyistä paremmin jo ensimmäisten viikkojen aikana. Nyt monessa paikkaa infot ovat kokonaan erilliset suomalaisille ja kv-opiskelijoille.
Ylioppilas- ja opiskelijakuntien hallitustoiminnan kansainvälistäminen
Miten rekrytoida ensimmäinen ei-suomea puhuva henkilö ylioppilas- ja oppilaskunnan hallitukseen? Tätä kysymystä pyöritellään tällä hetkellä monessa kaupungissa. Aihetta olisi mielekästä ja tehokasta pohtia vähintään kaikkien niiden yo- ja opiskelijakuntien toimesta, jotka asian ovat kirjanneet toimintasuunnitelmaansa. Haasteet ovat isossa kuvassa yhteiset kaikille.
Koska kaikilla on vain voitettavaa yllä mainittujen haasteiden ratkaisemisessa, niiden pohtiminen porukalla on vähintäänkin järkevää. Viisaiden päiden tuominen yhteen säästää niin ajallisia kuin taloudellisia resursseja, kun joka kaupungissa ei tarvitse järjestää omia työpajoja ja tapaamisia, vaan se hoituu keskitetysti. Ei muuta kuin puhelinlangat laulamaan ja porukka kasaan!
Haluatko vaihtaa ajatuksia hyvistä käytänteistä tai miettiä, miten yhdessä toimivia ratkaisuja voisi pohtia koordinoidusti? Laita rohkeasti viestiä, juodaan kupit kahvia ja jutellaan!
