Vain muutos on pysyvää. Näin tietää lakoninen ja kulunut lausahdus, joka kuitenkin on osuva. Mutta minkälainen muutos on toivottua ja miten luoda sellaista esimerkiksi hankkeissa ja julkisissa organisaatioissa?
Meillä Männikkömetsässä vannomme vahvasti kokeilukulttuurin nimeen ja uskomme, että maailman myllerrysten perässä tai jopa edellä voi pysyä kokeilemalla systemaattisesti uusia ideoita ja ajatuksia. Eikä tämä tarkoita kaiken vanhan räjäyttämistä tai resurssien kaatamista pohjattomiin innovaatioputkiin.
Kokeilukulttuurissa on mielestämme kyse ennen kaikkea ajatusmaailmasta, jossa vanhoja toimintatapoja uskalletaan haastaa ja ilmeisimpien vaihtoehtojen ulkopuolisia ideoita kokeilla. Ensiksi pienessä mittakaavassa testaten ja vähitellen ratkaisun laajuutta kasvattaen, mikäli kokemukset tätä puoltavat.
Miksi kokeilu eikä heti järeä uudistus?
Kokeiluilla on monia hyötyjä suhteessa järeisiin uudistuksiin, joita usein tunnutaan suosivan, jotta muutos on ‘vaikuttava’. Alla mielestämme kolme keskeisintä syytä, miksi suosia kokeiluja.
Nopeasti liikkeelle | Kokeilemalla mahdollisimman nopeasti ideaa oikeassa toimintaympäristössä, omassa arjessa, testaamisessa pääsee heti liikkeelle. Hyvin suunniteltu on täysin tekemättä -lausahdus kuvaa turhan hyvin liian montaa hienon idean kohtaloa, jotka on jäänyt vatuloinnin kierteeseen.
Kokeilut tuottavat dataa | Kun ideaa lähdetään nopeasti testaamaan käytännössä, tuotetaan samalla arvokasta tietoa tekijöistä, jotka joko toimivat tai eivät toimi kyseisessä ympäristössä valitun kohderyhmän joukossa. Muodostuneen tiedon ja ymmärryksen myötä alun ideaa pääsee jalostamaan entistä paremmaksi.
Resurssiviisaus | Kokeilemalla ensiksi pienesti, säästetään suunnitteluun kuluvasta ajasta ja ison mittakaavan muutoksen tuomista kustannuksista. Kokeilun prosessi on itse itseään kehittävä, jolloin etukäteen ei tarvitse ennustaa kaikkea ja toimimattomista ratkaisuista on helppo luopua matkalla.
“Hyvin suunniteltu on täysin tekemättä.”
Lisäksi järeisiin uudistuksiin tuntuu olevan sisäänkirjoitettu ajatus siitä, että muutos on valmis, kun se lopulta pyöräytetään suunnittelupöydältä käytäntöön. Tällöin kehittäminen tuntuu jäävän sivuosaan ja suunnitellulla mallilla porskutetaan vähintään seuraavat 10 vuotta. Nojaamalla kokeiluihin, jatkuva kehittäminen on luontainen osa kaikkea toimintaa. Mitään ei erehdytä kuvittelemaan valmiiksi, vaan uusille viilauksille ollaan avoimia.
Mihin kokeilut ja kokeilukulttuuri soveltuu?
Periaatteessa kaikille toimialoille ja organisaatioille. Toki tietyissä yhteyksissä on enemmän mahdollisuuksia lähteä liikkeelle kuin toisissa, mutta mielelläni kuulen alasta, jossa minkäänlainen kevyt toiminnan kehittäminen ei olisi mahdollista.
Jotta aiheessa päästään lähemmäs konkretiaa, kerrottakoon loppuun muutamia esimerkkejä, joita olemme itse kokeilleet.
Viikkopalaverin siirto aamusta iltapäivään | Pieni iso työhyvinvointiin vaikuttava seikka. Osa männikkömetsäläisistä koki, että maanantaina on parempi orientoitua itse ensiksi viikkoon ja tehdä muutamia töitä alta pois ennen palaveria. Toiveen perusteella kokeilimme muutaman viikon uutta aikaa ja lopulta siirsimme hyvien kokemusten perusteella palaverin pysyvästi iltapäivään.
Päivystävä filosofi -tempaus | Vappuna 2022 järjestimme yhdessä Jyväskylän yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Mephiston kanssa tempauksen, jossa ohikulkijat kampuksella saivat kysyä isoja ja pieniä mieltä askarruttavia kysymyksiä filosofilta. Kysyjät saivat vastauksen (tai vastakysymyksen) lisäksi munkin. Oppiaine tuli lähemmäs ihmisiä tempauksen avulla ja läheisen alakoulun oppilaitakin kävi kysymässä filosofiasta. Tästä syntyi idea, että seuraavaksi Päivystävä filosofi -konseptin voisi viedä peruskouluihin kiertuemaisesti. Opiskelijat voisivat vastata välitunnilla oppilaiden kysymyksiin ja sitä kautta lisätä filosofian tunnettuutta ja tuoda abstraktia aihetta kohti konkretiaa hauskalla tavalla.
Vietä kesä Sydänsuomessa -kampanja | Pohjoinen Keski-Suomi on tuntematonta seutua ja alueelle kaivataan erityisesti nuoria aikuisia lisää. Sivulauseessa heitetty idea kampanjasta sai nopeasti tuulta alle yhdessä Tuu ja tee -hanketiimin kanssa ja lopulta neljä kuntaa lähti alueelta täysillä mukaan tarjoamaan asuntoja kesäksi 2021 ja koordinoimaan tekemistä alueelta. Hakemuksia kampanjaan tuli yli 150 ja Sydänsuomen kesään tutustui 37 osallistujaa.
Ei muuta kuin kokeilun intoa! Mikäli haluat pallotella ideoita ja kaipaat tekevää asennetta, ole rohkeasti yhteydessä. Katsotaan porukalla, minkälainen kokeilu laitetaan pystyyn!
