Onko opiskelijakokemuksen kehittäminen vain kiva lisä vai keskeinen osa korkeakoulun strategiaa ja vireän korkeakouluyhteisön ylläpitoa? Raflaavasta vastakkainasettelusta huolimatta itse pääkysymys on ajankohtainen. Näkemyksemme mukaan opiskelijakokemus on nimittäin viimeistään nyt syytä ottaa jokaisen korkeakoulun kehittämisen ytimeen ja tässä tekstissä tarkoituksena on käydä keskeisiä perusteluja tälle väitteelle.

Jos aloitamme ensiksi tavoitteeesta, niin itse kiteytämme opiskelijakokemuksen kehittämisen tavoitteeksi opiskelijoiden valmistumisen vauhdittamisen, opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantamisen sekä viihtymisen ja hyvinvoinnin varmistamisen. Toisin sanoen opiskelun tulee olla sujuvaa ja ympäristön mahdollistaa oman potentiaalin mukainen menestyminen opinnoissa.  

“Kun opiskelijan arki rullaa mahdollisimman sujuvasti, aikaa ja energiaa jää oppimiselle. Opintosuorituksia kertyy ja osaaminen vahvistuu.”

Korkeakoulut ovat tietenkin kehittäneet toimintaansa ennenkin, mutta opiskelijakokemuksen laaja-alaiseen parantamiseen tarttuminen pistemäisten toimien sijaan on tullut viimeistään nyt ajankohtaiseksi muun muassa seuraavien tekijöiden takia.  

Korkeakoulujen haastava taloudellinen tilanne

Arjen realiteettien näkökulmasta viivan alle jäävä tulos ja sen kohentaminen on isoimpia motivaattoreita opiskelijakokemuksen kehittämiselle. Mitä sujuvammin opiskelijat pystyvät opintonsa suorittamaan ja valmistumaan tavoiteajassa, sitä paremmin korkeakoulujen rahoitusmalli takaa tuloja korkeakoululle. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja leikkauspaineessa sujuvien opintojen mahdollistaminen on merkittävä keino ylläpitää korkeakoulun taloudellista tasapainoa.

Konkreettiset ratkaisut vaativat sekä henkilöstön että opiskelijoiden kuulemista sekä ajantasaisen tiedon keräämistä ja koostamista, jotta tunnistetaan korkeakoulun omat kipupisteet, joihin on syytä tarttua ja laatia kehitysehdotuksia. Miten esimerkiksi pystytään tunnistaa eri koulutusalojen kriittiset pisteet, joissa opinnot yleisimmin viivästyvät tai jäävät kesken? Mitä näissä pisteissä tapahtuu ja miten reagoida havaittuihin haasteisiin?

Opiskelijakohortit moninaistuvat

Orpon hallituksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän mahdollisimman lähelle 50 % vuoteen 2030 mennessä (hallitusohjelma 2023). Kun korkeakouluihin pyritään ohjaamaan entistä isompi osuus ikäluokista, on väistämätöntä, että opiskelijoiden joukko moninaistuu. Siksi on tärkeää suunnitella, miten jatkossa pystytään huomioimaan erilaisilla akateemisilla valmiuksilla opintojaan aloittavat opiskelijat sekä tukemaan heitä läpi opintojen ja mahdollistamalla mieluisten yhteisöjen löytämisen.

Ikäluokat pienenevät

Samalla kun koulutustasoa pyritään nostamaan, ikäluokat pienenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että kilpailu opiskelijoista kiristyy, kun korkeakoulut pyrkivät houkuttelemaan itselleen “parhaat osaajat” ja täyttämään myös hakupainealojen ulkopuoliset tutkinto-ohjelmat. Siten korkeakoulujen tulee puhutella hakijoita ja löytää omat erottautumistekijät. Opiskelijoita kuunteleva ja osallistava korkeakoulu erottuu edukseen.

Opintojen täyskatteellisuus EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille

Opintojen täyskatteellisuuden voimaantulo etenee EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ja nostaa opintojen kustannuksia heille, minkä ennakoidaan vähentävän hakemuksia ainakin joksikin aikaa (Hallituksen esitys HE 51/2024 vp). Samaan aikaan monella korkeakoululla on kunnianhimoisia kansainvälistymistavoitteita, ja opiskelijamäärän kasvattaminen edellyttää kansainvälisten opiskelijoiden entistä parempaa houkuttelua.

Siksi korkeakoulujen kannalta on tärkeää osoittaa erityisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, minkälaista vastinetta rahoille tarjotaan. Samaan aikaan on olennaista huolehtia koulutuksen tasavertaisuudesta ja opiskelijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta.

Odotusten hallinta nousee muutoksen myötä entistä tärkeämpään rooliin, jotta hakijamarkkinoinnissa ja -rekrytoinnissa pystytään luomaan houkutteleva, mutta realistinen kuva tarjottavasta koulutuksesta ja esimerkiksi työllistymismahdollisuuksista. Samalla on tärkeää muistaa, että kansainväliset opiskelijat tarvitsevat erilaista tukea ja palveluja sopeutuakseen uuteen maahan ja kulttuuriin.

Erottautumistekijä

Lopuksi on hyvä mainita, että useampi korkeakoulu on jo ottanut opiskelijakokemuksen kehittämisen strategiseksi painopisteeksi. Jyväskylän yliopisto  on esimerkiksi linjannut tuoreessa strategiassaan tavoitteekseen ensiluokkaisen opiskelijakokemuksen tarjoamisen. Profilitoitumista on siten havaittavissa ja kehittämistä tehdään opiskelijalähtöisesti palvelumuotoilun keinoin.

Miten kehittää opiskelijakokemusta?

Mikäli teksti herätti tuoreita ajatuksia ja haluat päästä pallottelemaan, miten konkreettisesti opiskelijakokemusta voi kehittää, huikkaa.

Meiltä männikkömetsäläisiltä löytyy runsaasti kokemusta yhteistyöstä eri korkeakoulujen kanssa. Olemme auttaneet parantamaan opiskelijakokemusta jo seitsemässä eri korkeakoulussa.  

Laita siis viestiä ja sovitaan opiskelijahenkiset etäkahvit!  

‍