Mitä tapahtuu, kun alkuorientaatio ja tuutorointi päättyvät? Miten kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita tuetaan systemaattisesti suhteiden luomisessa opiskeluyhteisöön ja yhteiskuntaan? Tätä olemme pohtineet sekä selvittäneet tämän vuoden aikana ja lopulta törmänneet muutamaan keskeiseen pullonkaulaan, joita tarkastelemme tässä Kävyssä.

‍Havainnot perustuvat projekteihin, joita olemme tehneet eri kaupungeissa ja korkeakouluissa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden, ainejärjestöjen ja kiltojen sekä ylioppilaskuntien kanssa. Lisäksi olemme tavanneet vuoden aikana lukuisia oppilaskuntia sekä keskustelleet eri organisaatioiden kansainvälisten asioiden asiantuntijoiden kanssa.

‍Mitä tapahtuu tuutoroinnin päättymisen jälkeen?

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuutorointi päättyy tyypillisesti 1-3 kuukautta lukukauden alkamisen jälkeen. Vaikka osassa korkeakouluista tuutorointi on suunniteltu kestävän koko lukuvuoden kevääseen asti, käytännössä tuutorointi hiipuu jouluun mennessä ja tammikuussa kv-opiskelijat ovat viimeistään “omillaan.” Opiskelijatapahtumiin löytäminen ja erityisesti suomalaisiin tutustuminen sekä yhteiskuntaan tutustuminen jää silloin kansainvälisen opiskelijan oman osaamisen, rohkeuden ja aktiivisuuden varaan.

Olemme kuulleet matkan varrella muutamia vasta-argumentteja, joissa ollaan epäilty “kädestä pitämisen” tarpeellisuutta ensimmäisen lukukauden jälkeen. “Jos ensimmäisen syksyn aikana ei ole löytänyt opiskelijatapahtumiin, auttaako enää muutama lisäkuukausi siinä?” eräs henkilö pohti ääneen. Miksi tämä kuitenkin on meidän mielestä ongelmallista? 

‍Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille suunnattuja opiskelijatapahtumia ei juurikaan ole

Suomenkielisten tutkinto-ohjelmien ympärille aikanaan muodostuneiden ainejärjestöjen ja kiltojen toiminta on edelleen hyvin vaikeasti saavutettavaa kansainvälisille opiskelijoille, koska valtaosa ns. perustoiminnasta on suomeksi ja suunniteltu paikallisen opiskelijan tarpeista ja toiveista käsin. Siksi yksittäisen kansainvälisen opiskelijan on vaikea osallistua tapahtumiin ja toimintaan. 

Osassa ainejärjestöistä ja killoista, joissa järjestetään kansainvälisiä opiskelijoita osallistavaa toimintaa, se kohdistuu pääosin fuksisyksyyn. Keväällä tai seuraavana vuonna kansainvälisille opiskelijoille ei edes yritetä järjestää toimintaa, koska “heitä ei näy enää toiminnassa.”

‍“Kansainvälisille tutkinto-opiskelijoillekin suunnattuja tapahtumia ei järjestetä keväällä, koska heitä ei näy syksyn jälkeen, mutta toisaalta tapahtumiin on vaikea osallistua, kun niitä ei järjestetä. Noidankehä on valmis.”

Syitä tilanteeseen on monia, mutta tässä näkemyksemme mukaan kaksi keskeisintä:

• Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden syksy on kiireistä aikaa uuteen maahan kotoutumisen ja opintojen aloittamisen takia eikä heillä ole paljoa “kaistaa” opiskelijatapahtumille. Siksi suhteiden luominen opiskelijayhteisöön ja opiskelijajärjestöihin ei ehdi muotoutua vahvaksi ennen tuutoroinnin päättymistä.
• Ainejärjestöjen ja kiltojen valmius, perinteet ja toimintakulttuuri järjestää toimintaa, joka on yhtäläisen kiinnostavaa ja saavutettavaa sekä kansallisille että kansainvälisille opiskelijoille on heikko. Siksi kansainvälisen tutkinto-opiskelijan kannalta tapahtumiin osallistuminen edellyttää tuutorin tai muun tutun henkilökohtaista kutsua, jotta hän voi olla varma, että tapahtumassa on joku tuttu ja saa varmuuden tapahtuman soveltuvuudesta itselleen.

Mikä neuvoksi?

Tuutoroinnin kehittäminen |  Tuutorointia tulisi jatkaa koko ensimmäisen lukuvuoden loppuun asti. Jotta kansainväliseen tuutorointiin pystyy houkuttelemaan ja sitouttamaan motivoituneita opiskelijoita, tuutoreita tulee tukea nykyistä enemmän, kirkastaa tuutorin roolia ja palkita nykyistä paremmin esimerkiksi opintopistein. Tällä hetkellä kansainväliseksi tuutoriksi hakemisen hidasteena on esimerkiksi pelko siitä, että joutuu auttamaan kotoutumiseen liittyvän byrokratian kanssa, vaikka tuutori on ensisijaisesti opiskelijayhteisön ja -elämän asiantuntija.

Kirkastamalla tuutoreiden vastuut ja velvollisuudet, tehtävässä on helpompi toimia eikä tuutoreiden tarvitse pelätä kuormittumista. Selkeillä ohjeilla ja linkkipankeilla tuutorit osaavat ohjeistaa heidän osaamisalueen ulkopuoliset kysymykset oikealle taholle. Kansainvälisen tuutoroinnin hyötyjä olisi tarpeen myös kirkastaa ja markkinoida niitä selkeämmin opiskelijoille. Lisäksi olisi tärkeää kuvata nykyistä tarkemmin, miten kansainvälinen tuutorointi eroaa kansallisten opiskelijoiden tuutoroinnista.

Lisää löylyä ainejärjestöjen ja kiltojen kansainväliseen toimintaan | Toisekseen ainejärjestöjen ja kiltojen kansainvälisen toiminnan valmiuksien kehittämistä tulisi tukea. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisääntyessä yhä useampi opiskelijajärjestö tulee saamaan myös omaan oppiaineeseen kansainvälisiä opiskelijoita, mikä mahdollistaa luontevan kansainvälisen toiminnan kehittämisen. 

Kun järjestöjen toiminta on saavutettavaa kansainvälisillekin opiskelijoille, tuutoreiden on entistä helpompi tutustuttaa kv-opiskelijat niihin ja he pystyvät myöhemmin vaivattomammin jatkaa toimintaan osallistumista omatoimisesti. Siksi ainejärjestöjä ja kiltoja tulee auttaa, jotta kansainvälisyyden huomioiminen järjestöissä tulee olemaan tulevaisuudessa business as usual. Olemmekin tehneet yhteistyötä ja vastanneet tähän tarpeeseen sekä Tampereen että Vaasan yliopistojen kanssa Lisää löylyä kv-toimintaan -projektissa. Voit lukea projektista lisää Tampereen yliopiston tiedotteesta.

Haluatko vaihtaa ajatuksia kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisen tukemisesta?

Meiltä löytyy kokemusta kansainvälisten opiskelijoiden, ainejärjestöjen, kiltojen, ylioppilas- ja opiskelijakuntien sekä korkeakoulujen kanssa toimimisesta. Laita viestiä ja pohditaan, miten kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista voisi edistää teidän korkeakoulussa!

‍