Kuluneen vuoden aikana olemme kartoittaneet lukuisten generalistialojen ainejärjestöjen yritysyhteistyön tilaa eri kaupungeissa. Lisäksi olemme käyneet useita kahvipöytäkeskusteluja yleisesti ainejärjestöjen nykytilasta järjestöaktiivien sekä korkeakoulujen edustajien kanssa. On tullut aika tiivistää vuoden havainnot seuraavaan Käpyjä-tekstiin.

Ainejärjestöt ovat pystyssä koronasta huolimatta

Viimeisen kahden vuoden ajan ainejärjestöjen hallituksen epävirallinen päätehtävä on ollut toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Saada seuraava hallitus kasaan. Tavoitteen saavuttaminen ei ole ollut itsestäänselvyys koronakurimuksessa, mutta opiskelijakulttuurin elinehto.

Ilman hallitusta ei ole tekijöitä, jotka luovat puitteet tapahtumille ja yhteisöllisyydelle. Yritysyhteistyöstä ja työelämäyhteyksien kehittämisestä puhumattakaan. Näin syyskokousten kiima-aikaan tavoitteen voidaan todeta täyttyneen hienosti läpi järjestökentän. Iso hatunnosto kaikille järjestötoimijoille - suuri puristus haastavissa olosuhteissa!

‍Mitä on yritysyhteistyö?

Seuraavaksi on hyvä määritellä, mitä yritysyhteistyöllä tarkoitetaan. Määrittelemme yritysyhteistyön ainejärjestön ja organisaation väliseksi yhteistyöksi, joka tuottaa lisäarvoa ammatillisessa ja/tai taloudellisessa mielessä molemmille osapuolille. 

‍Ammatillinen yhteistyö tarkoittaa erilaisten työelämäyhteyksien luomista ja vahvistamista jäsenistön ja organisaation välillä, esimerkiksi yritysvierailujen (excut) tai uratarinoiden (puhujatapahtumat, blogit) kautta. Yhteistyön tuloksena muun muassa jäsenistön ammatti-identiteetti ja verkostot vahvistuvat ja työllistymismahdollisuudet konkretisoituvat.

‍Taloudellinen yhteistyö tarkoittaa puolestaan rahallisten hyötyjen tuottamista, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi näkyvyyden tarjoamista rahallista korvausta vastaan (sponsorointi), baariyhteistyötä tai erilaisia jäsenistölle neuvoteltuja alennuksia (yhteistyösopimukset). Yhteistyön tuloksena järjestö saa  varoja toiminnan pyörittämiseen ja jäsenistö etuja.

Yhteistyö voi olla myös sekä ammatillisesti että taloudellisesti lisäarvoa tuottavaa. Esimerkiksi ainejärjestö voi järjestää organisaation kanssa työpajan rahallista korvausta vastaan.

“Suurin lisäarvo muodostuu opiskelijoille, ainejärjestölle ja organisaatiolle yritysyhteistyöstä, joka yhdistää ammatillisen ja taloudellisen yhteistyön.”

Kun yhteistyössä liikkuu myös raha, se osoittaa opiskelijoille, että heidän osaamistaan arvostetaan ja vastaavasti se sitouttaa organisaation aidosti panostamaan yhteiseen tekemiseen. Excusta tai työpajasta jää tällöin oikeasti käteen muutakin kuin kahvikuppi, kun se on suunniteltu ja toteutettu sekä organisaation tarpeet että opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet huomioiden.

‍Yritysyhteistyötä tehdään - mutta vaihtelevasti

Yritysyhteistyö tunnetaan varsin hyvin generalistialojen ainejärjestöjen keskuudessa, mutta sen tekemisen muodot sekä taso vaihtelevat suuresti järjestöjen välillä. Taloudellinen yhteistyö on lähes kaikille järjestöille tuttua, mutta eroja on ammatillisessa yhteistyössä sekä sen yhdistämisessä taloudelliseen yhteistyöhön.

Ainejärjestöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään yritysyhteistyön tekemisen osalta.

‍Aloittelevat järjestöt keskittyvät pääsääntöisesti taloudelliseen yhteistyöhön eikä heillä ole juurikaan perinteitä yritysyhteistyöstä ammatillisessa kontekstissa. Selkeä vähemmistö ainejärjestöistä kuuluu tähän ryhmään.

‍Vauhtiin päässeet järjestöt tekevät taloudellisen yhteistyön lisäksi satunnaista yhteistyötä ammatillisessa kontekstissa. Kyse voi olla yksittäisten excujen tai puhujatapahtumien järjestämisestä tai harjoittelupaikkojen välittämisestä. Ilahduttavan suuri osa ainejärjestöistä kuuluu tähän ryhmään ja ne voivat olla kooltaan niin pieniä, keskisuuria kuin isojakin järjestöjä. Järjestöjen ammatillisen yhteistyön määrä kuitenkin vaihtelee huomattavasti vuosittain eikä se ole kovin suunnitelmallista.

‍Konkarit ovat järjestöjä, jotka omaavat vähintään usean vuoden perinteet monipuolisesta yritysyhteistyöstä. Konkarijärjestöt ovat tyypillisesti kehittäneet yhteistyömuotoja, jotka tuottavat merkittävällä tavalla sekä taloudellista että ammatillista lisäarvoa osapuolille. Keskeistä on toimintakulttuurin jatkuvuus hallitusvuosien yli. Näiden järjestöjen opiskelijat kokevat myös saavansa ammatillisesta yhteistyöstä huomattavaa oppia tulevaisuutta varten. Karkeasti arvioiden tähän ryhmään kuuluu noin kolmannes järjestöistä ja ne ovat useimmiten suuria tai keskisuuria järjestöjä.

‍Yritysyhteistyö on tärkeä osa ainejärjestön toimintaa

Kartoituksissa olemme kysyneet järjestöiltä yritysyhteistyön roolia osana järjestön toimintaa. Kaikki järjestöt ovat vastanneet yritysyhteistyön olevan joko tärkeä tai erittäin tärkeä osa ainejärjestön toimintaa. Laadullisessa aineistossa järjestöt ovat korostaneet ammatillisen yhteistyön merkitystä ja halua kehittää tätä osa-aluetta.

Ammatillisen yhteistyön hyödyiksi on nimetty muun muassa seuraavia:

• Työelämämahdollisuuksien esittelyn
• Ammatti-identiteetin sekä -osaamisen vahvistaminen
• Ammatillisen verkoston vahvistaminen

“Yritysyhteistyö ei ole tai sitä ei jatkossa haluta nähdä vain pelkkänä varainhankintana ainejärjestölle.”

Yritysyhteistyölle on vastaava 

Yritysyhteistyölle on usein järjestöissä nimetty vastuuhenkilö. Titteleinä käytetään muun muassa työelämä-, yritys-, yhteisö- tai sidosryhmävastaava. Pienemmissä järjestöissä kyse on yhdistelmäsalkusta, eli henkilö vastaa myös jostakin toisesta osa-alueesta. 

Priorisoinnin puute haastaa hallituksia

Järjestäen kaikki järjestöaktiivit kipuilevat työmäärän kanssa. Kuormitusta aiheuttaa muun muassa vanhojen toimintatapojen ja tapahtumakonseptien toistaminen ilman kriittistä silmää, järjestöbyrokratia sekä tehtävien kasaantuminen. 

Ainejärjestöt ovat kuin julkinen sektori ääneen lausuttujen lupausten osalta: kun joku asia on sanottu tai tehty, se velvoittaa sen toteuttamista aina ja ikuisesti. Näin ei kuitenkaan pitäisi olla.

“Uuden luominen vaatii aina vanhasta luopumista.”

Yritysyhteistyön, ainejärjestön hallitustyöskentelyn ja aktiivien henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta priorisoinnin taitojen vahvistaminen on olennaista tulevaisuudessa.

Yritysyhteistyö ainejärjestöissä vuonna 2022

Kun kuljemme kohti vuotta 2022, ainejärjestöjen yritysyhteistyön mahdollisuudet näyttävät valoisilta. Ainejärjestöissä on kiinnostusta kehittää yritysyhteistyötä ja jäsenistö kaipaa lisää työkaluja oman ammatti-identiteetin vahvistamiseen sekä apua urasuunnitelman hahmottamiseen. Vastaavasti organisaatioiden osaajapula ei ole katoamassa, vaan päinvastoin kasvamassa, mikä kannustaa heitä olemaan entistä aktiivisemmin yhteydessä opiskelijoihin. Yritysyhteistyö on tähän oiva kanava.

“Korkeakoulujen ura- ja työelämäpalveluiden tärkein tavoite vuonna 2022 tulisi olla ainejärjestöjen yritysyhteistyön ammatillisen toiminnan tukeminen.”

Ainejärjestöt ovat kaikista lähimpänä opiskelijoita koko korkeakouluorganisaatiosta, minkä takia heidän toimintansa on kaikista vaikuttavinta ja jäsenistöä puhuttelevaa. Siksi opiskelijat ovat parhaita asiantuntijoita järjestämään työelämälähtöistä toimintaa. He tarvitsevat kuitenkin apua - resursseja (tiloja jne.) sekä tietoa ja taitoa (valmennusta) - työelämäyhteyksien luomiseen.

‍
Me männikkömetsäläiset tuemme niin korkeakouluja ainejärjestöjen yritysyhteistyön kehittämisessä. Valmennamme vuonna 2022 useammassa kaupungissa ainejärjestöjä ja paikkoja uusiin lähtöihin on vielä jäljellä. Voit lukea lisää Vaikuttavampaa yritysyhteistyötä -valmennuksestamme täältä tai ottaa suoraan yhteyttä minuun. Vaihdan mielelläni lisää ajatuksia aiheesta!